sunnuntai 8. joulukuuta 2013

OH TIDINGS OF COMFORT AND JOY

Järkyttävän kiireinen viikko takana! En oikein tiedä mitä sanoa. (Okei, pakko myöntää, että The Wire on ollut osasyynä kiireisyyteeni. Armoa.)

Jostakin syystä mieleni teki kaivella esiin kuvia viime ajoilta.


Pikkusisko penkoi arkistoa: tuloksena sisaruskatras Pikkiksessä luultavasti vuonna 1995. Toisaalta tuo otsatukka ja auringonpaiste viittaisivat myös kevääseen 1996. Uusi lempparikuvani!


Stemmojen opettelua kätevästi puhelimen näytöltä.


Yllärivisiitti Keravan Revanssi-ravintolaan. Hah! Kerava-stereotypiat vain vahvistuivat entisestään, mutta burgerit maistuivat. Go go Jyrki Sukula.











































Olen yrittänyt hankkia joulukalenteria, mutta koska olen ollut muka niin kiireinen, en ole vaivautunut lähikauppoja pidemmälle kalenterin etsintään. Lähikaupoista kalenterit olivat tietysti loppu, joten päädyin hankkimaan kukkia hintaan 3€/kimppu. Ei huono, kuten Jorma Uotinen sanoisi.


Jääkaapin ovi tietää kertoa, että helmikuussa mennään! Oli joo vähän hintaakin, mutta mitäpä sitä ei nyt Nina Perssonin näkemisestä pulittaisi.


Tässä vielä sumea kuva todisteeksi joulun ihmeestä: kesällä hankittu peili on vihdoinkin seinällä, pimeä bunkkerimme on saanut paljon uutta valoa, hyllyt ja kaapit on pyyhitty, lattiat pesty, matot tampattu, seinät ja ovet kuurattu. Ihmeellinen joulusiivous! Olo on kuin uudestisyntyneellä.

Ainiin, pitkään odotetut veronpalautuksetkin saapuivat, ja huomenna olisi tarkotus olla onnellinen New Yorkin lentolippujen omistaja. Edellisestä matkasta olikin jo aivan liian kauan! Vaan millä ilveellä jaksan sinnitellä vielä tammi- ja helmikuun? Veikkaanpa viettäväni 99% siitä ajasta mustassa aukossa (lue: töissä tai gradujuttujen kimpussa). Siihen ainakin pyritään! Eihän talvella nyt kannata uloskaan mennä.